Olen koko elämäni ollut ylisuorittaja. Vasta viimeisinä vuosina olen havahtunut siihen ja kirjaimellisesti sen haitallisuus pysäytti minut. Kävin keskustelua minua nuoremman nuorkauppakamarilaisen kanssa keynote-esitykseni jälkeen. Hän kertoi nauttivansa siitä, että saa niin paljon aikaan. Pohdin omaa uraani taaksepäin ja täytyy myöntää, että koen mielihyvää siitä, että olen saanut niin paljon aikaiseksi. Missä menee raja, milloin ylisuorittaminen on haitallista? Entäs sitten alisuoriutuminen?
Suorittaminen jaetaan ylivirittyneisyyteen ja alivirittyneisyyteen
Suorittaminen jaetaan ylivirittyneisyyteen ja alivirittyneisyyteen. Yliviritteinen henkilö tekee aivan liika eikä osaa pysäyttää konettaan. Vapaa-ajallakin mielessä on seuraava asia, eikä henkilö pysty pysähtymään tähän hetkeen. Ajatukset vain pulppuavat. Paikallaan oleminen voi tuntua sietämättömältä ja rentoutusharjoituksissa uni tulee nopeasti. Yleensä vasta illalla nukkumaan mennessä kone pysähtyy.
Aliviritteinen henkilö alisuoriutuu jatkuvasti. Häntä ahdistaa tekeminen ja on parempi olla vain tässä hetkessä, eikä ajatella tulevaa. Ajatuksia on välillä vaikea saada liikkeelle ja aikaa on hankala seurata. Paikallaan oleminen ja saamattomuus tuovat turvallisen olon, jolloin valitettavasti tehtävät asiat lykkääntyvät aina eteenpäin.
Yhteistä kummallekin on stressitila
Yhteistä kummallekin on stressitila. Taistele tai pakene tilan kolmas olomuoto on lamaantuminen. Jokin asia ihmisen lapsuudessa on aiheuttanut stressitilan ja selviytymiskeinona on ollut pitää itsensä kiireisenä tai elää hetkessä. Usein lapsena opitut tunnesäätelyjärjestelmän mallit ajatellaan luonnolliseksi toiminnaksi. Kukaan ei osaa kyseenalaistaa, että oma keho toimisi toisin. ”Minä nyt vain olen tämänlainen”.
Harjoittamalla meditaatiota ja joogaa, voidaan tutusta kehoon ja tunnetuloihin. Jatkuvalla päivittäisellä harjoittelulla ihminen voi tulla tietoiseksi, mikä tunnetila hänen toimintaa ohjaa. Näin ylivirittynyt henkilö voi keskittää suorittamisen haluttuun aikaan ja nauttia vapaa-ajasta rauhassa. Pienikin selviytymiskeinon aktivointi esimerkiksi ajatus siitä, että on myöhässä, palauttaa hänet stressitilaan. Se ilmenee suorittamisena eli kellon vilkuiluna, mutta kehonharjoituksilla voidaan purkaa stressitila.
Omaan mieleen ja kehoon tutustumalla, voi purkaa tunnetasolla olevan stressitilan
Samat keinot pätevät alisuoriutujaan, joka voi saada turvallisessa ympäristössä paljon aikaan eikä toimeliaisuus tunnu yhtään pahalta. Omaan mieleen ja kehoon tutustumalla, voi alisuoriutuja aivan samoin purkaa tunnetasolla olevan stressitilan, joka lamauttaa. Turvaton olo aiheuttaa alisuoriutumisen, mutta tunnistamalla kehon tila, voidaan se purkaa ja poistua stressitilasta.
Suorittaminen on haitallista, jos se ohjaa ja säätelee elämää. Jos yli- tai alisuorittaminen auttaa sinua eri tilanteissa ja nautit olostasi, niin kannattaa jatkaa kuten aiemmin. Itse suoritan paljon työpäivän aikana, mutta olen tehnyt itselleni selkeät rajat ja kellonajat, minkä ulkopuolella en suorita. Aloitan joka päiväni tunnin joogalla, jossa kuuntelen itseäni. Jos päivän aikana ahdistun tai palaan stressitilaan, muistelen aamulla tekemääni harjoitusta ja mikä tunne tänään oli päällä. Hengitän syvään useamman kerran ja palaudun takaisin rauhalliseksi itsekseni.
Haluatko tutustua enemmän itseesi?
Tee ilmainen yksilötestini ja tunnista ohjaako sinua sisäinen vai ulkoinen motivaatio. Testin voi tehdä osoitteessa https://yhteisoohjautuvuus.fi/yksilo