Nalkuttajan unelma

Sarjassamme loistavia aivopieruja iltahämärän aikaan.. eikö olisikin ihanaa, jos koko maailma toimisi kuten haluamme. Ei olisi mitään mistä nalkuttaa. Kaikki ihmiset eläisivät sopusoinnussa, pukeutuisivat samoin ja toimisivat täysin samoin. Jokaista otetaan huomioon ja jokaisen tarvetta laiminlyötäisiin yhtä paljon. Edes nalkuttaja ei semmoisesta maailmasta unelmoi, vai unelmoiko?

Palaamme taas lempiaiheeseeni, minuun =) Minä olen nalkuttaja, nillittäjä, takakireä, tiukkapipo, asennepoliisi – u name it. Kun näen epäkohdan, minun on PAKKO puuttua siihen. Maailmahan voisi jäädä ilman tuota yksityiskohtaa ja asiat olisivat epäharmoniassa. Ottamalla asia puheeksi mahdollisimman epäsopivalla hetkellä maailma on pelastettu. Säännöt ovat tehty noudatettaviksi ja sopimuksistahan ei jousteta. Jos jonkun selitys poikkeamaan ei ole tarpeeksi pätevä, saa tuo ihminen kuulla siitä perustelujen kanssa. Onhan hyökkäys paras puolustus, eikö näin?

solution_architectJälleen kerran yhden kaiken kattavan monologisen keskustelun päätteeksi kotona lapsenkasvatuksesta aloin miettiä, mistä tässä nyt oikein on kyse. Uni ei tullut silmään vaan päätin nousta tekemään yöpalaa ja kirjata sarkastista aineistoa itsestäni julkiwebiin. Minulle nalkuttamisessa on kyse hallinnasta, tarkalleen ottaen hallinnan puutteen tunteesta. Kun asiat ovat hyvin ja arki rulla, niin ei ole tarvetta nillittää poikkeamista tai tiskeistä keittiössä. Käytännössähän mikäli tiskialtaassa lojuvat fiiliksenpilaajat haittaavat, ne saa hoidettua alle viiden minuutin. Mutta kun on tikku kantapäässä, tiskeistä laulaminen tuntuu paljon paremmalta vaihtoehdolta.

Kontrollifriikille sopimukset ja pelisäännöt ovat kaikki kaikessa. Kun joku ei noudata niitä, niin siitä on pakko huomauttaa tai ainakin kirjata tämä ylös. Kun asia otetaan puheeksi, niin tuolloin kannattaa myöntää virhe ja sanoa, ettei se tule toistumaan. Jos alat selittämään miksi sinulla oli oikeus poiketa sovitusta, niin taas on helvetti irti. Ainakin minulla lähtee jokin aataminaikainen byrokratia- ja todistuskoneisto käyntiin ja tekstiä alkaa tulla. Sitten todistetaan kaikki mahdolliset kaavat maolin taulukkokirjasta ja osoitetaan toisen tehneen maailman suurimman synnin. Olihan se toinen ainakin melkein 10 minuuttia myöhässä ilman hyvää syytä.

Jos joku nauraa tekstilleni, voin kertoa, että minut aiemmin tuntenut ihminen ei naura yhtään. Hänellä on semmoinen hiljainen tyhjä katse ja suusta valuu pitkä huokaus. Olen varmasti onnistunut muuttamaan tapojani ja hillitsemään ylitsevuotavaa järjestelmällisyyden tarvettani vuosien varrella, kun olen kuitenkin onnistunut hankkimaan puolison, lapsen, taloprojektin, työn, oman yrityksen ja kasan yhdistysvirkoja. Joskus jopa järjestelmällisyydestä voi olla hyötyä. Ajatelkaa, jos vaikka tekisin työkseni jotain todella teknistä ja tarkkaa, yksityiskohdat huomioonottavaa työtä, kuten esimerkiksi it-alalla. No mutta hei, minä olen tekninen arkkitehti, nimikkeellä Solution Architect.

solution_architect2Nalkuttaminen a.k.a. asioista huomauttelu tekee illuusion, jossa ei-hallussaoleva-asiat otetaan takaisin haltuun. Todellisuudessahan se vain pahentaa tilannetta. Mielestäni nalkuttamisessa tapahtuu usein ylikompensaatiota. Kerronpa esimerkin, jos en koe pääseväni vaikuttamaan johonkin asiaan, mihin minun kuuluisi saada vaikuttaa – ylikompensoin asioilla joilla voin. Tarvitsetko autoni lainaan, mitä? Et pyytänyt tarpeeksi kauniisti, pyydäpä uudestaan. Vaikka auton lainaamisella puolisolle kauppareissulle ei ole mitään tekemistä sen kanssa miten sitä pyytää, se tuo nillittäjälle hetken hallinnan tunteen ja näin paremman olon.

Työyhteisössä ja yhdistyksissä asiat toimivat aivan samoin. Jos takakireä heebo ei koe saaneensä ääntänsä tarpeeksi kuuluville, niin hän alkaa pistää kapuloita rattaisiin. Ihan vain siksi, ettei häntä huomioitu. Tuleekin mieleen tästä yksi hauska persereikävitsi*, mitä isäni tapasi kertoa seminaareissaan. Löydät sen kirjoituksen lopusta. Näitä tiukkapipoja ei kuitenkaan kannata provosoida, koska he ovat usein asemassa tai sen verran fiksuja, että voivat aiheuttaa ongelmia. Meillä jokaisella on omat heikot kohtamme ja sen sijaan, että tekisimme pilkkaa muiden kohdista, voimme ottaa heidät huomioon ja jouduttaa yhteistä elämää.

Olen tutustunut erittäin paljon Scrum metodiin ja kirjoittanutkin siitä. Siellä on jokaisen syklin jälkeen palaveri nimeltä Retrospective. Siinä käydään läpi mitkä asiat menivät hyvin, analysoidaan miksi ja mietitään miten ylläpitää nuo. Sen lisäksi käydään läpi mitkä asiat menivät huonosti, analysoidaan miksi ja mietitään keinoja tehdä paremmin. Homman jujuna kuitenkin on, että valitaan vain yksi tai korkeintaan kaksi kehityskohdetta, vaikka niitä kirjattaisiin sata. Nuo palaverit ovat erittäin tärkeitä nalkuttajille, koska tuolloin heitä kuullaan ja heidän asiansa kirjataan ylös. Sitä mietitään hetken, analysoidaan. Ei haittaa, vaikkei se pääsisikään seuraavan syklin kehityskohteiden listalle.

Muistuttamalla aina aika ajoin itseäni tästä mahtavasta luonteenpiirteestä, onnistun välttämään epämukavia tilanteita. Tosin useinkaan nalkuttaja ei kärsi niinkään tilanteista – vaikka häntä ketuttaa, niin hän kokee olevansa oikeassa. Kun tapaatte nalkuttajan, koittakaa selvittää, missä on ongelma. Jossain asiassa häntä ei ole huomioitu ja hän kaipaa itselleen kokemalleen arvokkaalle asialleen hyväksyntää. Antakaa se hänelle ja saatte hänestä parhaan ystävän 🙂

 

*Kun ruumis luotiin, tahtoivat kaikki ruumiinosat päälliköksi! Aivot sanoivat:koska se olen minä joka kontrolloin kaikkia osia ja ajattelenkin kaikkien puolesta, pitää minun olemani päällikkö. Jalat sanoivat: koska minä kannan ihmistä sinne, minne hän tahtoo ja toteutan ohjeet jotka aivoista tulevat, me jalat haluamme olla päällikkö! Silmät sanoivat: koska me valvomme, että mitään ei tapahdu teille ja varoitamme teitä vaaran uhatessa niin me haluamme päälliköksi. Samoin jatkoivat kädet,sydän,keuhkot jne…Lopuksi pyysi persereikä, että hänet valittaiasiin päälliköksi! Kaikki ruumiinosat nauroivat ja pitivät ajatusta järjettömänä persereiästkö päällikkö? Persereikä tuli hyvin vihaiseksi meni umpeen ja mökötti ja kieltäytyi ylipäätään toimimasta. Tämän seurauksena aivot saivat kuumetta, silmät alkoivat karsastaan jalat tulivat heikoiksi ja kädet roikkuivat velttoina sydämen ja keuhkojen oli vaikea jatkaa toimintaansa.
Lopuksi kaikki vetosivat aivoihin, että persereiästä tehtäisiin päällikkö. Ja niin tapahtui kaikki ruumiinost voivat jatkaa taas toimintaansa sillä aikaa kun persereikä leikkii vain päällikköä ja tuottaa ison joukon paskaa!