Itsensä johtamisessa oleellinen asia on osata katsoa itseään peiliin ja myöntää virheensä. Jos vuosien varrella keskittymiskyky on heikentynyt, vika ei ehkä ole työpaikassa, kollegoissa ja työtehtävissä vaan vääränlaisessa työskentelytavassa. Törmäsin jo pari vuotta sitten termiin ADT, joka tarkoittaa vapaasti suomennettuna itseaiheutettua tarkkaavaisuushäiriötä. Siinä pitkään jatkunut kuormittava työskentelytapa ja epäterveet valinnat aiheuttavat sen, että rauhallisena hetkenä itse rikot keskittymisesi ottamalla älylaitteen käteen.
Nyt ADT:sta löytyy paljon enemmän tietoa. On tärkeä ymmärtää, että ADHD on synnynnäistä kun taas ADT on itseaiheutettua. ADT:n voi korjata omalla toiminnalla. Olen aloittanut paremmat valinnat ja esimerkiksi nukun eri huoneessa kuin kännykkäni. Pelkästään se, ettei viimeisenä illalla ja ensimmäisenä aamulla tuijota näyttöä, auttaa. En myöskään keskellä yötä ”kirjoita ylös” mitään ja sitten eksy selaamaan puhelinta, kun pitäisi nukkua. Omilla valinnoillamme aiheutamme itsellemme kuormittavan ja keskittymistä haittaavan häiriön. Korjausliikkeisiin tarvitaan itsensä johtamista ja objektiivista havainnointia omasta toiminnasta.
Jokainen meistä on taitojensa summa, ei ole erillistä työminää ja vapaa-ajan minää
Kuten aiemmassa kirjoituksessa mainitsin, harrastusten ja arkisten asioiden kanssa harjoittelusta, niillä voi opettaa itseään rauhoittumaan ja harjoitella keskittymistä. Kun arki koostuu keskittymistä vaativista harjoitteista, on työelämässä keskittyminen jo olemassa oleva taito. Jokainen meistä on taitojensa summa, ei ole erillistä työminää ja vapaa-ajan minää. Kun työ edellyttää keskittymistä, on osattava sulkea häiritsevät asiat pois ja vaatia kollegoilta rauhaa. Yleensä on helpompi syytää työympäristöä ja muita, kuin tehdä jotain asialle.
Samalla kun valmistelee itselle suotuisaa keskittymistä edesauttavaa työtilaa, voi opettaa myös muita jakamalla tietoa hyvistä käytännöistä. Käyttämällä tehtävälistoja töiden hallintaan ja aloittamalla päivän purkamalla ensin tärkeimmät (ja ikävimmät?) työt, voi loppupäivän olla rennommin. Tällöin ei takaraivossa pyöri ajatus ikävistä töistä, jotka pitäisi tehdä. Jos tulee uusi tärkeä työ, niin sen voi aikatauluttaa huomiseksi – jolloin tämä päivä on vain helpompaa tekemistä. Sähköpostia ja muita viestejä ei tarvitse seurata koko ajan. On ihan ok pitää töistä taukoa jokaisen tunnin viimeiset 10-15 minuuttia ja silloin vasta tarkista eri viestintälaitteet. Puhelu on se, jolla saadaan ihminen kiinni välittömästi, ei viestit.
Ensimmäisenä kannattaa alkaa tiedostamaan asioita, eikä silloin saa rankaista itseään
ADT on pidemmän ajan uuvuttavien tapojen lopputulos. Siitä myös toivutaan samalla tavalla – ajan kuluessa. Et voi heti korjata kaikkea kerralla, sekin on liian uuvuttavaa. Ensimmäisenä kannattaa alkaa tiedostamaan asioita, eikä silloin saa rankaista itseään vaan pelkästään havainnoida. Esimerkiksi viikon havainoinnin jälkeen voi koittaa miettiä, mikä on haitallisin tapa ja pohtia miten sitä voisi välttää seuraavalla viikolla. Tästä seuraavalla viikolla tunnistaa seuraavan ja keskittyy siihen. Pikkuhiljaa ajan myötä opettaa itsensä takaisin rauhallisempaan rutiiniin – yksi asia kerrallaan.
–
Pidän itsensä johtamisen koulutuksen Suomen Nuorkauppakamareille syyskuun lopulla. Olen kerännyt aineistoa koulutusta varten ja aloin nyt tekemään esitysmateriaalia. Päätin kirjoittaa jokaisesta kokonaisuudesta oman artikkelin. Seuraamalla tätä artikkelisarjaa, voit oppia johtamaan itseäsi paremmin ja ymmärrät mistä taidoista on kyse itseohjautuvuudessa.
–
Jos itsensä johtaminen kiinnostaa, osallistu ilmaisiin #itseorganisoituvuus-meetuppeihin ja liity keskusteluun.
Miten käytännössä ollaan itseorganisoituva tiimi? Olen tehnyt aiheesta verkkokurssin. Tutustu kurssiin ja katso ilmainen johdanto!