Itseohjautuva head hunter Hannu Järvimäki

Haastattelin ystävääni ja viime vuoden Keskusliitto-kollegaani Hannu Järvimäkeä itseohjautuvuudesta hänen ammatissaan. Hannu toimii nimikkeellä rekrytointikonsultti – head hunter. Hän ei ole vain rekrytointikonsultti tai ainoastaan head hunter, eikä haastattelussa mainita mitään hänen videoidensa tekotaidoista, joka ”harrastuksena” yhdistää meitä vahvasti.

Itseohjautuvuus on noussut esille viime vuosina hittituotteen lailla, mutta toisilla aloilla se on ollut arkipäivää alusta asti. Vaikka Hannulla on esimies, työ on itsenäistä. Hannu on asiakasvastuullinen konsultti ja vastaa itsenäisesti omien asiakkaidensa rekrytointitoimeksiannoista. Hannun työssä pitää jokaisen itse kasata oma asiakaskuntansa. Suurin osa Hannun asiakkaista on hänen omien verkostojen tai toisten rekrytointien suosituksien kautta tulleita.

Vaikka työ on itsenäistä, on siinä mukana tiimityötä. Suorahakujen puolella Hannulla on työparina researcher, joka etsii kandidaatit ja auttaa konsultteja myös kandidaattien kontaktoinneissa. Muiden rekrytointikonsulttien pidetään kuukausipalavereja ja vaihdetaan tietoa, esimerkiksi parhaita käytäntöjä. Ala on kuitenkin henkilösidonnaista, mikä tarkoittaa, että kaikki keinot eivät sovi kaikille eikä jokaiselle asiakkaalle. Työ perustuu luottamukseen ja täytyy tuntea asiakkaan yrityskulttuuri. Asiakkaalle täytyy tulla fiilis, että rekrytointikonsultti on osa yritystä.

Kyselin Hannulta vielä itseohjautuvuusteorian osa-alueiden kautta asioita

Autonomia:
– Hannulla on työssään määrättyjä prosesseja ja järjestelmiä, mutta muuten on todella vapaat kädet. Työpaikkailmoitukset voi muotoilla kuten konsultti tai asiakas haluaa. Kandidaattien  hakuprosessi on määritelty ja täytyy käyttää määrättyjä työkaluja. Ilman hakuprosessiin määrämuotoisuutta kokonaisuus ei pysy kasassa, esimerkiksi kontaktoinnit voivat mennä ristiin ja laskutus sakata. Työn ohjaus menee prosessitasolla, kun taas asiakasyhteistyö on autonomista.

Kyvykkyys:
– Hannun täytyy käyttää laajasti koko osaamispatteristoansa. Tunneälyn merkitys on suurempi kuin hänen aikaisemmissa teollisuuden alan työtehtävissä. Esimerkiksi suorahauissa on mukana psykologisia soveltuvuusarviointeja, jotka tehdään parina työpsykologin kanssa.
– Pitää ymmärtää asiakasta ja heidän perimmäisiä tarpeitansa. Joskus pitää osata sanoa ei tai ehdottaa aivan muuta mitä asiakas pyytää. Joskus se voi tarkoittaa aivan erilaisen kandidaatin esittelyä, kuin on alun perin pyydetty. Täytyy selventää ajatuksia ja pohtia, sopivatko ihmiset työskentelemään yhdessä, vaikka itse substanssiosaaminen olisi kunnossa.
– Projektiosaaminen näyttäytyy isossa roolissa. Hannulla on käytännössä projektipäällikön rooli jatkuvasti, sillä jokainen rekrytointi on projekti, johon kuuluu suunnittelu, aikataulutus, konseptointi, alan valinta ym.

Yhteisöllisyys:
– Työyhteisön merkitys on kohtuullisen pieni, koska työ on itsenäistä. Yhteisö muodostuu enemmänkin hyvistä asiakassuhteista kuin oman yrityksen kollegoista. Suurin osa ajasta normaalityössä tehdään asiakkaiden ja kandidaattien kanssa, jolloin oman organisaation kanssa tehtävät  työt ovat vähäisemmällä osalla päivittäistä työtä.