Erilaisia tapoja tietää asioita – intuition luokittelut

Kirjoitin edellisessä julkaisussa intuitiosta ja luettelin erilaisia intuitioita. Seuraavaksi esittelen Itseohjautuvuus ja intuitio kirjasta yhden luokittelun, joka perustuu tieteisiin ja mielen toimintaan.

Strateginen intuitio

Ongelmanratkaisutapa, joka löytyy aasialaisesta filosofista, sotastrategioista, yritysstrategioista, tieteenhistoriasta ja kognitiivisesta psykologista. Välähdys, joka kirkastaa mielen loistavalla ajatuksella. Tiedät selvästi mitä tehdä, koska prosessi yhdistää oikean ja vasemman aivopuoliskon ajattelun yksilössä. Strateginen intuitio toimii uusissa tilanteissa ja sitä kuvataan usein välähdyksenomaisena oivalluksena. Tämä pohjautuu asiantuntijuuteen ja kokemukseen, mutta sisältää lisätekijän, jolla ylitetään asiantuntijuuden raja – siinä yhdistyy henkilökohtaisia tietämisen tapoja ja sulautumisen tunnetta tutkittavan kohteen kanssa – tiedollista yhdistymistä tai visuaalisia erityiskykyjä.

Asiantuntijaintuitio

Toimii tutuissa tilanteissa. Se on hiljainen, sanaton tieto, hahmontunnistaminen ja hahmojen yhteensovittamisen prosessi. Tämä voi sisältää myös uuden keksimistä. Sitä käytetään käytännön tilanteissa, esimerkiksi silloin, kun palomies vaistomaisesti toimii lähtiessään pelastamaan henkilöä palavasta talosta. Toisinaan asiantuntijaintuitio voi haitata strategisen intuition käyttöönottoa tarjoamalla ns. patenttiratkaisuja.

Suora tietäminen

On tietoa, joka ei perustu mihinkään aikaisemmin nähtyyn, kuultuun tai opittuun. Se voi perustua evoluution myötä kehittyneisiin vaistoihin. Keho voi aavistaa ennen kuin tietoinen mieli rekisteröi asian. Tätä kutsutaan noeettiseksi tietämiseksi, kun intuitio ei pohjaudu oppimiseen tai kokemukseen. Jungillekin on välillä asioita tullut kuin omana päähänpistona, vaikka asiaa ei voi mitenkään tietää.

Ydinminän intuitio

Voisi kuvata suoratietämistä, joka liittyy syvään itsetuntemukseen omasta itsestä ja oman elämän tarkoituksesta. Tähän luokitteluun liittyy Tony Dunderfeltin Elämänkaari-intuitio ja totuusintuitio. Ydinminän intuitio voi varoittaa asioista, jotka voisivatkin olla lopulta ihan hyviä kokemuksia. Se voi olla siis myös opittujen systeemien kopioija. Se voi myös vastata siihen, mitä koetaan henkilökohtaiseksi totuudeksi, vaikkei asiaa voisi rationaalisesti todistaa. Dunderfelt: ”Intuitio on ikkuna psyyken todellisuuteen samalla tavalla kuin muut aistit ovat ikkunoit fyysiseen todellisuuteen.”

Yhteisöllinen intuitio

Jung erottelee yhteisöllisen ja yksilöllisen alitajunnan toisistaan. Yksilön alitajunnassa sijaitsevat henkilökohtaiset, unohdetut muistit sekä ajatus- ja ideakokonaisuudet. Kollektiivinen tiedostamaton kuuluu Jungin mukaan yhteisölle tai jopa koko ihmiskunnalle. Se on sisäsyntyistä ja universaalia. Yhteys kollektiiviseen haastaa kohtamaan oman persoonallisen minän rajat ja yhdistymään omaan ydinminään – tästä seuraa muutoksia yksilön persoonallisuudessa. Kollektiivista tajuntaa ei voida todistaa luonnontieteellisesti mittaamalla. Moni haluaisi yhdistää tämän uskonnollisuuteen ja sitä kautta kyseenalaistaa sen olemassaolon. Kokemuksena tämä on kutienkin yksilöllinen, sisäinen kokemus, jonka voi oikeassa ympäristössä jakaa muiden kanssa.