Meditoinnin harjoittelussa on yleiset viisi estettä, jotka tulee voittaa saavuttaakseen valaistumisen. Nämä viisi estettä mielestäni tulevat vastaan lähes kaikessa mitä teemme. Jokainen näistä esteistä on elintärkeä meille, mutta nykymaailmassa kehityksen aikakautena on osattava erottaa, milloin järjellä kannattaa ohittaa kehon geneettinen mekanismi. 

Aistihalut / ahneus – materialistiset halut esimerkkinä pakonomainen painonpudotuksen tarve, jotta näyttää hyvältä. Kun ihminen haluaa julkisuutta, voimaa tai vaikutusvaltaa, hän ohjaa toimintaansa biologisen ohjelmoinnin mukaan. Tämä ominaisuus kehittyi, koska luonnonmukaisessa maailmassa meidän täytyy taistella resursseista ja selvittyä, jotta voimme lisääntyä. Geneettinen koodauksemme aiheuttaa sen, että saamme nautintoa haluista ja niiden tyydyttämisestä. Järjen ja jatkuvan harjoituksen avulla voimme luoda itsellemme autuaan mielen, jolla ei ole tarve taistella resursseista ja olla toinen toistamme parempia. 

Aversio ja pahantahtoisuus – Negatiivinen mielentila, jonka vahvin muoto on viha. Tämä tila näkyy epätyytyväisyytenä ja sen muotoja ovat kriittisyys, itsesyytös, kärsimättömyys ja tylsistyminen. Aversio on tärkeä osa kehityksessämme, tämän avulla olemme voineet välttää meille hyödyttömiä asioita ja ne saavat meidät tuntemaan tyytymättömyyttä. Tarkoituksena on, ettei ihmiset käytä aikaansa selviytymisen kannalta epäolennaisiin asioihin. Aversio estää meitä tuntemasta iloa ja nautintoa. Tämän tilan voi voittaa, kun alkaa keskittyä positiivisiin asioihin – pikkuhiljaa aversio syrjäytyy mielestä ja negatiivisuus vaihtuu positiivisuuteen 

Velttous ja uneliaisuus – Nämä esiintyvät viivyttelynä ja uni tulee, jos aivoilla ei ole mitään mielekästä ajateltavaa. Molemmat johtuvat energian puutteesta. Laiskuudella on kuitenkin tärkeä rooli. Se on kehon mekanismi levätä ja säästää energiaa, jotta sitä löytyy sitten mukavammille kuten selviytymistä ja lisääntymistä edistäville asioille. Laiskuudella on tärkeä rooli keksimisessä, jolloin saamme saman lopputuloksen helpommin – keksimällä uusia keinoja. Laiskuus ilmaantuu, kun saatava hyöty on vähemmän kuin nähtävä vaiva. Näitä kahta vastaan voi taistella motivoimalla itseään esimerkiksi miettimällä pitkän tähtäimen palkintoja sekä aloittamalla työn ”just do it” asenteella – miettimättä sen enempää ja käymällä töihin. 

Levottomuus ja huoli – Nämä hyökkäävät esiin menneiden vatvomisena tai tulevan murehtimisena. Moraalittomien asioiden märehtiminen ja seurausten pohtiminen pyörii mielessä. Kuitenkin subjektiivisesti, et murehdi välttämättä pahoja tekojasi, vaan sitä että jäät niistä kiinni. Murehtiminen voi myös kiinnittyä neutraaleihin asioihin, kuten “lukitsinko oven”.  Nämä ajatusmallit ovat meille välttämättömiä, jotta voimme välttää epäilyttäviä tilanteita tai toistamasta samoja väärältä tuntuvia tekoja uudestaan. Vastalääkkeenä toimii parhaiten hyveellinen toiminta. En tarkoita eettisesti määritettyä toimintaa vaan toimintaa, joka toimii meille itselle sisäisenä puhdistuksena. Esimerkiksi pyytämällä anteeksi, tulee itselle parempi mieli – sen lisäksi, että se on eettisesti oikein. 

Epäilys ja epäröinti – Epäilys on hyvä ja arvokas apuri, kun se motivoi meitä kyseenalaistamaan, tutkimaan ja kokeilemaan uusia asioita. Epäilys estää meitä sokeasti hyväksymästä kaikkea sellaisenaan. Selviytymisen kannalta tämä taito auttaa meitä olemaan hukkamatta resurssejamme. Epäilyksen tarkoitus on haastaa motivaatiotamme. Epäilys syntyy alitajunnassa ja nostaa negatiivisen lopputuloksen tietoisuuteen. Epäilystä tulee ongelma, kun tunnemme vain sitä ja epäröimme jatkuvasti emmekä toimi. Hylkäämme kaikki tehtävät, joissa olemme vähänkin epävarmoja. Epäilys heijastetaan usein muihin ihmisiin ja asioihin, mutta se voi esiintyä myös omien taitojen epäilynä. Kurinalaisuus on yksi työkalu epäilyksen poistamisessa, mutta tärkeintä on motivaatio. Ilman motivaatiota tehdä jotain, ei kurinalaisuus auta poistamaan epäilystä. 

Nämä viisi estettä toistuvat kaikessa mitä teemme. Huomaan näitä esteitä parisuhteessa, yhdistystoiminnassa, töissä ja harrastuksissa. Jokainen näistä malleista on erittäin tärkeä meille ja ne ovat meihin geneettisesti ohjelmoituna. Kuitenkin tämän ohjelmoinnin voi älyllä ja harjoittelulla voittaa. Tärkein on nostaa nämä mallit tietoisuuteen ja alkaa tunnistamaan milloin näitä tulee. Tunnistamalla omia tunnetiloja ja ajatusmalleja, voi alkaa vaikuttaa niihin. Mikä tahansa asia voi olla hankala ja tuntua mahdottomalta. Minkä tahansa asian voi toteuttaa iloisesti positiivisuuden kautta. Mitä enemmän harjoittelemme, sitä paremmin voimme ilolla ottaa vastaan minkä tahansa haasteen. 

Lähde: The Mind Illuminated