Poikkitieteellinen aivojen orgasmi

Aloitin lukemaan Markus J. Rantalan Masennuksen Biologia -kirjaa. Sain johdannon luettua ja sukat pyörivät jaloissa. Hän viittaa mielen moduuleihin ja emergenssiin, joita olen tutkinut ja treenannut vuoden TMI-meditaation avulla. Minä tiedän ja tunnistan esimerkiksi aivoihimme koodatut aistimoduulit, minä tiedän, miksi motorisesti reagoimme esimeriksi käärmeen muotoon, ennen kuin tiedostamme mitä näimme. Ja olen juuri alkanut kokeilemaan pätkäpaastoa, joka on ihmisen elimistölle luontaisempi tapa saada ravintoa, kuin jatkuva ruoan parissa möyryäminen.

Kaiken tämän keskellä, toimin teknologiakonsulttina ja toimitan isoja tietojärjestelmiä samalla kun haluan kehittää itsetietoisen tekoälyn. Minulle nämä kaikki asiat nivoutuvat yhteen aivan selkeästi. Treenaan omaa tietokonettani, jotta osaan mallintaa tulevan tekoälyn. Nyt olen alkanut ruokkia kehoani siten, kuin aivoihini on ravinnon saanti koodattu evoluution kautta – nälkäisenä aivot tosiaankin toimivat paremmin – kun nälkä on hallittu ja oma valinta.

Johdannon lopuksi Markus toteaa juuri sen, mitä olen aina ajatellut. Eri tieteenalat tukevat ja täydentävät toisiaan, eivät poissulje ja rajaa. Minusta on täysin loogista hallita omaa mieltä, lukea sen muodostumisesta, jotta voin paremmin tehdä työtäni ja toteuttaa asiakkailleni parempia työkaluja töiden tekemiseen. Nykytyö on tietotyötä, jossa työkaluna on meidän tietoisuus. Mikä olisi parempi tapa tutustua työkalun käyttämisen komponenttiin eli tietoisuuteen, kuin treenata omaansa ja lukea sen historian synnystä.

Kaiken keskellä teen töitä itseohjautuvassa organisaatiossa, joka toimii ihmisen tietoisuuden oletustoiminnoilla. Minulle nämä kaikki asiat ovat looginen kokonaisuus, jossa minä saan olla keskellä nauttimassa!

Avot!