Nälälle ei tarvitse antaa huomiota

Haluan kertoa meditaation avusta paastoamiseen. En aio kerrata mitä on pätkäpaasto tai sen terveysvaikutuksia. Olen harrastanut pätkäpaastoilua pian kaksi kuukautta ja voin hyvin. Nälkä on meillä luonnollinen signaali, mutta se ei ole vaarallinen. Kun vatsa vähän kurnii, ei se eroa sen enempää treenin jälkeisestä lihassärystä tai muista kehon signaaleista. Kaikkiin ei tarvitse reagoida heti tai ollenkaan.

Mielen optimoinnissa eli TMI-meditaatiossa olen harjoitellut tuntemaan kehoani ja keskittymään vain yhteen pisteeseen. Keskittyessä yhteen pisteeseen, häviää muut tuntemukset. Kehonskannauksilla taas olen käynyt läpi kehoani millimetri millimetriltä. Nyt treenaan täydellistä päästämistä irti kehosta, mutta säilyttäen tietoisuuden. Nälän huomiotta jättäminen on tässä kaikessa erittäin helppo lisätreeni.

Mieltä optimoidessa käytetään intentiota, eli omaa päätöstä siitä mitä tehdään. Minä päätän meditoida, minä meditoin ja toteutan erilaisia harjoituksia. Paastoamisessa on sama asia, minä päätän paastota. Syömättä jättäminen on oma päätös ja kun siitä tulee seuraus eli nälkä, niin se johtuu omasta päätöksestäni. Elämän aikana nälkä ei ole ollut oma päätös ja ehkä sijoittunut ahdistavaan tai epätietoiseen tilanteeseen, nyt näin ei ole. Nyt nälässä ei ole mitään pelottavaa eikä se edes satu.

Nälkä on elimistön signaali siinä missä kaikki muutkin tuntoaistimukset. Kun treenin aikana jossain sattuu, niin sinä tiedät kyllä, mikä on hyväksyttävää kipua ja milloin taas täytyy lopettaa harjoitus. En ole kertaakaan kokenut voimakasta nälkää, joka koittaisi varoittaa kuolemisesta tai kehon hajoamisesta. Nälän voi oppia sivuuttamaan ja pian siitä tulee yhtä automaattista, kuin mistä tahansa muusta mielen tai kehon treenistä. Se on siellä, mutta siihen ei tarvitse keskittyä ja pian se häviää tietoisuudesta.

Nälän sivuuttaminen tietoisesti ja itsensä ehdollistaminen sen tuntemisesta on mielen optimointia – tällöin nälkäisenä ei ole ärtynyt tai kiukkuinen. On mahdollista olla oma itsensä ja elää normaalisti, kun sen tekee suunnitellusti ja oikein.