Miten meditaatiota voi hyödynttää CrossFit-harjoittelussa

TMI-meditaatiossa ideana on antaa autonomisen hermoston hoitaa hengityksen, jonka jälkeen vasemman aivolohkon keskittymisellä (attention) säädellään mitä tietoa ja tuntemuksia huomioidaan oikean aivolohkon taustahuomiolla (awareness) aistidatasta. Kyse on aivotreenistä, jossa tehdään erilaisia harjotteita ja parannetaan aivolohkojen yhteistyötä. Etsin alunperin ohjeita, miten meditaatiota voisi konkreettisesti käyttää hyödyksi urheilussa – en löytänyt, nyt kerron oman kokemukseni.

Urheillessa täytyy muuttaa TMI-meditaation perusideaa siten, että keskittymisellä säädelläänkin hengitystä. TMI-meditaatiossa 5-tasolla opeteltiin kehonskannauksia. Näissä ensimmäistä kertaa taustahuomio kinnitettiin omaan kehoon ympäristön sijaan. Käytän tätä tekniikkaa kehon tuntemuksiin treenin aikana. Näin saan kummallekin aivopuoliskolle oman tehtävänsä, kun vasen keskittyy hengitykseen ja oikea tarkkailee kehoa. (Audioblogaus: Meditaation apu juoksuun)

Meditoidessa hengitys on rauhallinen ja päätteeksi keho on rento. Hengitys löytää rauhallisen rytmin itsestään. Urheillessa keho on rankan rasituksen alla ja alkaa puuskutus. Hengitys on pakko tasoittaa, jotta aivot saavat tasaisesti happea ja voivat toimia paremmin. Kun aivot saavat tasaisesti happea, ihminen saa parhaan suoritustehon aivotoiminnasta. Neurotutkijat ovat tajunneet, että hengitys muutaa aivojen rakennetta.

Opettelin aluksi hengittämään – esimerkiksi 3 sekuntia sisään ja 4 sekuntia ulos. Sekunneilla tai sisään- ja uloshengityksen sekuntimäärällä ei ole merkitystä, kunhan se on sama koko ajan. Saman syklin pitäminen on tärkeä ja siitä pitää tehdä automaattista. TMI-meditaatio ja harjoitteet olivat opettaneet miten koulutetaan keho tähän nopeasti. Päivittäinen meditaatio on hyvä edellytys kaiken uuden oppimiselle, varsinkin selaiselle, joka vaatii mieleltä paljon.

Omassa tavassani keskittymisellä (vasen aivopuolisko) säädetään aluksi hengityssykli kuntoon ja taustahuomiolla (oikea aivopuolisko) huomioidaan kehon sekä mielen tilaa. Kun keho alkaa väsyä tai jokin paikka kehossa sattua, keskittymisellä voidaan ohjata itseä vaihtamaan tekniikkaa. Tällä aikaa hengityksen syklin pitäisi pysyä tasaisena kunnes opettelun ansiosta. Taustahuomio hoitaa hengityssyklin valvontaa, kun keskittyminen tekee muutoksia tekniikkaan. Tämän jälkeen keskittyminen palautetaan takaisin hengityksykliin ja taustahuomio taas havainnoimaan kehon tilaa.

Hengityssykli on jokaisessa urheilulajissa erilainen. Jokaisen pitää etsiä se mikä itselle toimii parhaiten. Se mikä toimii juoksuun, ei toimi muihin harjoitteisiin esim. wallballiin, soutuun tai narulla kiipeämiseen. Juostessa on hyvä harjoitella tätä, koska se on kuitenkin niin tasaista suoritetta. On hienoa huomata, miten tasaisella hapenotolla ja siihen keskittymisellä, pää pysyy mukana vaikka olisi aivan lopussa. Kun pää on kunnossa, niin kehoa ja väsymisiä obn helpompi ennustaa. Liikkeiden pilkkomista voi suunnitella keskellä treeniä, kun tuntee, jos jotain kipua tai väysymystä on tulossa. Puuskutuksen ja happivajeen takia tätä ei yleensä huomaa ennen kuin on myöhäistä.

Turun Tuomiopäivä CF-kisoissa menin aika rajoille. Vaikka pidin hengitystekniikkani, niin useimmiten lajin loppua kohden silmissä alkoi heittää. Tällöin oli yhä tärkeämpää löytää tasainen tahti liikkeisiin sekä hengittää tasaisesti. Useamman lajin jälkeen keho huusi ja tunsin pelkkää jatkuvaa väsymystä. Oli vaikea tuntea tarkasti kehoa, toisin kuin normaalisti yksittäisessä wodissa. Täytyy treenata enemmän väsyneenä ja opettaa mieltä tasaiseen hengitykseen vaativissakin olosuhteissa.

Extra 1: Soudussa soudan yleensä raskaita vetoja hitaaseen tahtiin, jolloin nopeus pysyy kuiteknin korkealla. Laji 2:sessa oli alussa 2,5km soutua. Huomasin, että helpoin oli hengittää sisään kun palautti kapulaa kohti laitetta. Vetäessä pidätin hengitystä ja heti vedon päätteeksi puhalsin nopeasti ulos, tauko ja sitten hitaampi ulos ennen seuraavaa kapulan palautusta ja hapen sisäänvetoa.

Extra 2: Rinnallevedossa jotain meni vikaan, nappasin 120kg liian kovaa (tein jo PR:n 115kg) ja horjahdin taaksepäin (video). Meditaation avulla hallitsin tilanteita ja aika kulki todella hitaasti (selitys). Ehdin aivan hyvin katsoa, että mahtuuko pää tangon alta, kyllä mahtuu. Käänsin pään sivuttain ja odotin tangon vierivän ylitseni, nousin ylös ja nostin tangon takaisin on nostopaikalle. Koitin nostaa uudestaan, mutta voimat olivat loppu ja jäin 115kg tulokseen.