Turun Yliopiston evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala (tohtori biologiasta ja psykologiasta) kirjoitti kirjan Masennuksen biologia. Kirjassa on 250 sivua tekstiä ja 100 sivua lähdeviitteitä. Hänen ajatuksensa ovat todella raikkaita ja konkreettisia sekä ne haastavat paljon nykyisiä käsityksiä ja käytäntöjä, siksi jokainen lause on voitava todistaa ja viitteitä on paljon.
On pitkään tiedetty, että liikunta voittaa masennuslääkkeet tehossa ja terveellisyydessä. Moni ei kuitenkaan ole tiennyt, että selitys löytyy evoluutiopsykologiasta. Stressi on taiste- tai pakene -reaktio, joka pitää laukaista tai stressi voi kroonistua. Liikunta työpäivän päätteeksi katkaisee stressin, koska keho päättelee sinun olevan hengissä ja laskee stressihormonitasot. Liian raskas liikunta taas voi nostaa ne, tunne kehosi – tunne itsesi.
Liikunta nostaa mielialaa progressiivisesti alkaen 10 minuutista aina 30 minuuttiin asti. Vaikutus kestää vuorokauden ja on sitä voimakkaampi, mitä huonommalla tuulella olet ollut aloittaessasi liikunnan. Hyvä olo ei kuitenkaan tule endorfiinista, vaan endokannibinoideista. Vaikutuksena on epätodellinen keveys ja vaivattomuuden tunne, jonka tehtävä on ollut antaa voimaa juosta, vaikka lihaksia särkee. Evoluutiopsykologiassa tätä kutsutaan luonnonvalinnan tuottamaksi sopeumaksi.
Hyvänolon tunteen luojana keskeisessä roolissa on N-arakidonyylietanoliamidi, josta käytetään nimitystä anandamidi. Se on keskushermostoon erittyvä yhdiste, joka muistuttaa tetrahydrokannabinolia (THC), johon marihuanan ja hasiksen huumaava vaikutus perustuu. Kaikki eivät kuitenkaan saa liikunnasta tätä hyvää oloa ja se saattaa selittää, miksi toiset jäävät helpommin koukkuun kuin toiset.
Liikunta on tehokas masennuksen ehkäisykeino, ja se toimii myös ahdistus- ja paniikkihäiriöiden ehkäisyyn. Liikunnan jälkeinen aivojen tulkinta vaaratilanteen loppumisessa keskeisenä on A-tyypin natriureettinen peptidi (ANP-peptidi), joka toimii eräänlaisena paniikkijarruna. Se estää paniikkihäiriöitä mm. hillitsemällä HPA-akselin toimintaa. Mitä korkeammalle ANP-peptiditasot nousevat, sitä voimakkaammin ahdistus vähenee.
Markus toteaa, että suomalaiset liikkuvat aivan liian vähän. Pelkästään 30 minuutin kävelyretki kolmesti viikossa riittää nostamaan mielialaa enemmän kuin masennuslääkkeet. Jos vielä saat kaverin mukaan, niin sosiaalinen puoli boostaa vaikutusta vielä enemmän. Liikunta pitää kuitenkin suhteuttaa ihmisen kuntoon, liian rankka liikunta laskee mielialaa. Säännöllisesti liikkuvat ihmiset tykkäävät rankemmasta liikunnasta. Itse harrastan CrossFittiä ja se voi olla toisille liian stressaavaa, varsinkin jos ei osaa aloittaa tarpeeksi kevyesti.
Haasteena ei ole se, etteivätkö masentuneet nauttisi liikunnasta, vaan se, miten siitä saadaan osa arkea. Markus suosittelee masentuneille hyötyliikuntaa eli esimerkiksi kulkemaan työmatkat polkupyörällä ja valitsevan portaat hissin sijasta. Suurempi haaste kuitenkin on saada masentunut liikkumaan, sillä masennus vie aloitekyvyn. Jonkun täytyy hakea masentunut liikkumaan ja Markus pohtii voisiko terveyskeskuslääkärin maksusitoumuksella toimiva personal trainer olla tässä avuksi enemmän kuin masennuslääkkeet.
Yhteisöllinen liikunta on mitä parhainta mielennostetta ja uusien ystävyyssuhteiden solmimista – CrossFit on hopealuoti, jolla koko maailma pelastuu – ainakin omani, kun pääsen taas koronan jälkeen boksilleni – onneksi meillä on etätreenit ja virtuaalinen yhteisö, muttei se voita itse ryhmähenkeä tunnilla. Kaikenlaiset hassuttelukisat ja yhteiset tekemiset liikunnan ulkopuolella vahvistavat sitoutumista treeneihin entisestään. Tämä toimii todella tehokkaana masennuksenestolääkityksenä – erittäin kohtuulliseen kuukausihintaan!